Products

Lataa tuotteita

preload spinner

Mikrofonit

Täältä löydät koko mikrofonivalikoimamme. Valitse haluamasi alakategoria tai lue lisää mikrofoneista täältä.

STATUS

Mikrofonit

Meiltä löydät kaikentyyppisiä mikrofoneja, kuten laulumikrofoneja, pelimikrofoneja, kondensaattorimikrofoneja, sisäpuhelimia ja paljon paljon muuta. Meillä on kaikki tunnetut mikrofonimerkit, kuten AKG, Shure ja Beyerdynamic.

Suosittuja malleja: Shure SM7B, Audio Technica AT2020.

Mikä on mikrofoni?

Mikrofoni on muunnin, joka muuntaa akustisen äänen sähköiseksi signaaliksi. Noin sadan viime vuoden aikana on keksitty ja kehitetty erilaisia menetelmiä akustisen äänen ja muiden mekaanisten värähtelyjen muuntamiseksi virraksi, jännitteeksi tai muuksi "sähköiseksi ominaisuudeksi", jota elektroninen piiri voi käsitellä. Mikrofoni toimi siis vastaanottamalla muutoksia ilmanpaineessa, jotka se muuttaa sähköisiksi signaaleiksi, jotka välitetään elektronisiin laitteisiin, kuten vahvistimeen.

Laatumikrofonit voi yleisesti luokitella kahteen pääkategoriaan: kondensaattorimikrofonit ja dynaamiset mikrofonit. 

Kondensaattorimikrofoni vaatii toimiakseen sähköjännitteen. Tämä voidaan saavuttaa usealla eri tavalla; paristolla, pistokkeella, 48 V:n fantomvirralla tai putkimikrofonien tapauksessa korkeammalla jännitteellä (yleensä 120 V). Mikrofonin sisällä olevaa paristoa lukuun ottamatta, jännite syötetään saman johdon kautta, josta kulkee myös signaali. Yleissääntö on, että mitä korkeampi jännite mikrofoniin syötetään, sitä paremmin se kestää hyvin korkeita äänenpaineita. Tämän vuoksi paristo- ja pistokekäyttöisiä mikrofoneja pidetään puoliammattimaisina, kun taas ammattimaisissa malleissa käytetään 48 V:n fantomia. 

Dynaaminen mikrofoni sen sijaan ei tarvitse jännitettä, vaan se tuottaa oman tehonsa, kun siihen kohdistuu vaikutus. Dynaaminen mikrofoni on kestävämpi ja selviää useimmiten tiputuksen lattialle, toisin kuin kondensaattorimikrofoni. Dynaaminen mikrofoni on lisäksi kestävämpi kosteutta vastaan, kun taas kondensaattorimikrofoni toimii huonosti kosteissa olosuhteissa (RF-kondensaattorimikrofoneissa ei kuitenkaan ole tätä ongelmaa). Toisaalta dynaamisen mikrofonin kalvo on hieman paksumpi ja "painavampi", koska äänikela on asennettu itse kalvoon, mikä tarkoittaa suurempaa inertiatehoa, kun kalvoa joudutaan liikuttamaan. Tämän vuoksi dynaamisessa mikrofonissa yli 12-15 kHz:n korkeat taajuudet kärsivät, jolloin taajuusalue pienenee. Dynaamisissa mikrofoneissa on ohut metallikalvo, johon on kiinnitetty johto. Mikrofoni havaitsee ilman värähtelyt, jotka siirtyvät metallipintaan ja muuttuvat sähkövirraksi. Kalvon liikkeen nopeus ja taajuus määräävät, miten virta johdetaan.

Mikrofonin toimintaa on vaikea selittää lyhyesti menemättä liian tekniseksi. Seuraavaksi keskitymme kertomaan tarjoamistamme mikrofonityypeistä ja autamme sinua löytämään uuden mikrofonisi.

Laaja valikoima mikrofoneja

SoundStoreXL:ssä meillä on laaja valikoima hyvin hinnoiteltuja mikrofoneja, jotka tyydyttävät vaativimmankin käyttäjän tarpeet:

Täältä löydät laajan valikoiman mikrofoneja lavoille, studioihin, bändeille ja muille ammattilaisille tai motivoituneille harrastajille. Lauluun, lähetyksiin ja äänityksiin suosittu dynaaminen mikrofoni Shure SM7B on hyvä vaihtoehto.

Mikä mikrofoni minun pitäisi valita?

Kun valitset uutta mikrofonia, sinun on otettava huomioon useita asioita, jotta uusi mikrofonisi vastaa kaikkia tarpeitasi.

Mitä suuntakuviota esimerkiksi tarvitset mikrofonilta? Suuntakuvio kuvaa mikrofonin herkkyyttä eri suunnista tulevalle äänelle. Jotkut mallit vastaanottavat ääntä kaikista suunnista, toiset taas vain yhdestä suunnasta.

Kannattaa myös miettiä, millaisen taajuusvasteen tarvitset uudelta mikrofoniltasi. Yleensä sanotaan, että tasainen taajuusvaste on paras, mutta monissa tapauksissa mukautettu taajuusvaste voi taas olla parempi. Valinta riippuu lopulta käyttäjän tarpeista.

Toinen vinkki on mikrofonin impedanssi, joka on termi mikrofonin vaihtovirran vastukselle. Nyrkkisääntönä matala impedanssi on parempi kuin korkea.

On myös tärkeää olla tietoinen melusta, jota voi syntyä, kun mikrofonia käsitellään ja se saattaa törmätä johonkin. Mikrofonin ääni tuotetaan muuntamalla ääniaaltojen värähtelyt sähköiseksi signaaliksi. Mikrofoni ei kuitenkaan erota toivottuja ja ei-toivottuja värähtelyitä toisistaan, joten vaarana on, että kaikenlainen tärinä tallentuu äännitteisiin ellet valitse mikrofonia, joka on suojattu iskuilta ja muulta ei-toivotulta tärinältä käytön aikana.

Äänenlaatu on viime kädessä subjektiivinen kokemus, joten voit kokeilla eri mikrofonityyppejä löytääksesi mikrofonin, joka tuottaa äänen, josta pidät eniten.

Saako laadukkaan mikrofonin halvalla?

Lyhyesti: kyllä saa. Halpa mikrofoni ei välttämättä ole huono mikrofoni, mutta selvitä omat tarpeesi ja ota tarvittaessa yhteyttä meihin saadaksesi oikeat neuvot ostoasi varten.

On myös hyvä muistaa, että ostaessa uuden mikrofonin saa myös yleensä takuun kaupan päälle, mikä ei välttämättä pidä paikkaansa kun ostaa käytetyn mikrofonin.

Eri suuntakuvioiden ominaisuudet

On tärkeää tuntea tietyn mikrofonityypin ominaisuudet. Valitse mikrofoni, jolla on oikea ääni ja ominaisuudet tietyn tehtävän suorittamiseen. Suuntakuvio määrittää, kuinka laajaa aluetta mikrofoni kuuntelee. Seuraavaksi esittelemme tavallisimmat suuntakuviot.

Pallo (omnidirectional)

Laajin äänikenttä on mikrofoneilla, joissa on suuntakuviona pallo. Tällöin mikrofoni ei erota, tuleeko ääni takaa, sivulta vai edestä, vaan kaikki ääni vastaanotetaan ja vahvistetaan. Tämä on hyvä, jos esimerkiksi pyöreän pöydän keskustelua on vahvistettava tai nauhoitettava, koska se ei korosta liikaa mikrofonikapselin edessä istuvia puhujia. Tietenkin mikrofonin lähellä istuvat ovat edelleen äänekkäämpiä kuin kaukana istuvat; tässä suhteessa mikrofoni muistuttaa omia korviamme. Pallosuuntakuvio on myös mainio valinta, jos nauhoitat konserttia, jossa akustiikalla on suuri merkitys. Siksi suuntakuvio sopii hyvin klassisen musiikin äänittämiseen, varsinkin jos se äänitetään konserttisalissa, jossa on hieno akustiikka. 

Pallomikrofonia voi taas olla hankalampi käyttää vahvistetussa musiikissa, koska se ei keskity soittimeen, johon se osoittaa. Siksi pallomikrofonissa on paljon muiden soittimien aiheuttamaa ylikuulumista. Oikeaan paikkaan sijoitettuna se voi kuitenkin olla hyödyllinen, varsinkin koska sillä on tasainen taajuusalue suhteessa kaikkiin äänilähteisiin, lähellä ja kaukana. Jos musiikkia tai puhetta vahvistetaan PA-/kaiutinjärjestelmällä, pallomikrofoni ottaa vastaan myös kaiuttimista tulevan äänen, jolloin mikrofonin ja kaiuttimen välinen akustinen kierto, eli feedback, on suuri ongelma.

Pallomikrofoni on rakenteeltaan yksinkertainen, koska se ei tarvitse akustista linssiä äänikentän tarkentamiseksi ja rajaamiseksi. Tämä tarkoittaa, että se on luonnollisimmalta kuulostava mikrofoni ja muistuttaa eniten omia korviamme. Pallomikrofonit ovat yleensä kondensaattorimikrofoneja, mutta on olemassa myös muutamia dynaamisia mikrofoneja, joissa on pallonmuotoinen suuntakuvio.

Hertta/munuainen (cardioid)

Herttamikrofonin, eli kardioidimikrofonin, ominaispiirre on keskittyminen mikrofonikapselin eteen. Herttakuviosta löytyy myös variaatiot super- ja hyperhertta, joissa äänikenttä on kapeampi kuin tavallisessa hertassa. Keskittyminen tapahtuu antamalla osan äänestä osua mikrofonin kalvon takaosaan, yleensä tekemällä mikrofonikapseliin akustinen linssi, joka viivyttää ääntä ennen kuin se osuu kalvon takaosaan. Kardioidimikrofoni on siis hyvä, jos halutaan keskittyä mikrofonin edessä oleviin äänilähteisiin ja mikrofonin sivulla tai takana olevia äänilähteitä on vaiennettava. Näiden ominaisuuksien ansiosta kardioidimikrofoni on yleisimmin käytetty mikrofonityyppi. Se soveltuu esim. tilanteisiin, joissa instrumentti, laulu tai puhe halutaan äänittää samanaikaisesti muiden soittimien soidessa. Kun mikrofoni on asetettu oikein, muut instrumentit vaimenevat suhteessa mikrofonin edessä olevaan äänilähteeseen. Kardioidimikrofoni sopii myös silloin, kun äänitystilan akustiikan ja ympäristön on oltava mahdollisimman vaimennettu, eli kun halutaan suorempi ja vähemmän heijastava ääni.

Valitettavasti lisääntynyt keskittyminen ja käytettävyys eivät kuitenkaan tule ilman kompromimsseja. Kardioidimikrofonin akustinen linssi on monimutkainen valmistaa, eikä se toimi samalla voimakkuudella koko taajuusalueella. Tyypillisesti keskittyminen kumoutuu matalilla taajuuksilla, ja lisäksi akustisen linssin myötä taajuusalue muuttuu epälineaarisemmaksi mitä kauemmas äänikentästä mennään. Tämä tarkoittaa sitä, että mikrofonin edessä oleva äänilähde kuulostaa hyvältä, kun taas mikrofonin sivulla tai takana olevat äänilähteet saattavat vaimentua, mutta valitettavasti myös hieman vääristyä taajuuskäyrän vaihtelevuudesta johtuen. Valmistajat kehittävät akustista linssiä tietysti jatkuvasti, mikä tarkoittaa, että edellä mainitut huonot puolet ovat enemmän tai vähemmän esillä eri mikrofonimalleissa.

Superkardioidimikrofoni on keskittyneempi kuin tavallinen kardioidimikrofoni. Fysiikan vuoksi vaimennus ei kuitenkaan ole yhtä voimakas suoraan superkardioidimikrofonin takana olevalla alueella. Siksi on oltava varovainen, kun äänilähteet ovat suoraan mikrofonin takana - erityisesti jos lavalla käytetään monitorikaiuttimia, jotka yleensä halutaan sijoittaa niin, että mikrofonin takaosa osoittaa kohti kaiuttimia. Kardioidimikrofonin kanssa tämä on oikea asetelma, mutta superkardioidin kanssa paras asetelma on mikrofonin takaviistossa. Superkardioidin kapea äänikenttä tarkoittaa myös sitä, että mikrofonin sijoittaminen on kriittisempää kuin tavallisella kardioidimikrofonilla. Monet nykyaikaiset laulumikrofonit ovat superkardioidisia ja vaativat siksi, että laulaja on suoraan mikrofonin edessä laulaessaan. Kardioidi- ja superkardioidimikrofoneja käytetään yleisesti sekä dynaamisissa että kondensaattorimikrofoneissa.

Suunta-/haulikkomikrofoni (directional/shotgun)

Suuntamikrofoni, jota kutsutaan myös haulikkomikrofoniksi, on kaikista keskittyvin mikrofoni. Äänikenttä muodostuu kapealle alueelle mikrofonin jatkeena, ja tämä keskitetty kenttä saavutetaan pitkällä interferenssiputkella, jonka pituus yleensä osoittaa, kuinka fokusoitu mikrofoni on. Suuntamikrofoneja käytetään harvoin laajakirjoiseen ja dynaamiseen ääneen, kuten musiikkiin, vaan niiden pääasiallinen käyttötarkoitus on puheen vahvistaminen. Niitä käytetään erityisesti elokuva-, video- ja TV-tallennuksissa, joissa ei haluta näkyvää mikrofonia kuvaan. Ne voidaan asentaa kameraan tai puomiin, mutta etäisyys äänilähteeseen on silti tärkeää. Mikrofoni ei tarkenna kuunneltavaa ääntä, vaan rajaa ainoastaan äänikenttää. Jos etäisyys on suurempi, äänilähde vaikuttaa kaukaiselta ja hajanaiselta, joten ääniteknikot varmistavat elokuvissa jatkuvasti puomin avulla, että mikrofoni on mahdollisimman lähellä äänilähdettä, olematta kuitenkaan näkökentässä.

Suuntamikrofoneja on kehitetty paljon, ja uusimmissa malleissa on selvästi laajempi ja tasaisempi taajuusalue. Tässä mikrofonityypissä on kuitenkin vielä paheita, jotka on otettava huomioon sitä käytettäessä. Ensinnäkin, kuten superkardioidimikrofoneissa, äänikenttä osoittaa mikrofonin etuosan lisäksi myös vähän matkaa suoraan taaksepäin. Jos se on asennettu kameraan, on tärkeää, että tällä taka-alueella oleva valokuvaaja on hiljaa. Jos käytetään puomimikrofonia, ääniteknikon on oltava tietoinen siitä, osuuko mikrofoni äänikentässä olevaan äänilähteeseen ja onko suoraan mikrofonin takana kovaääninen äänilähde.

Haulikkomikrofoni on myös hyvin herkkä kosketukselle, joka aiheuttaa melua, joten on erittäin tärkeää, että mikrofoni on asennettu iskunvaimentimeen. Dynaamisia haulikkomikrofoneja on olemassa, mutta yleisimmin ne esiintyvät kuitenkin kondensaattoriversioina.

Kahdeksikko (bi-directional/figure 8)

Viimeinen suuntakuvio jonka esittelemme on kahdeksikko, ja siinä on tarkennusalue mikrofonikapselin kummallakin puolella, melkein kuin kaksi munuaissuuntakuviota. Siksi tämä ominaisuus on nähtävissä vain mikrofoneissa, joita on tarkoitus käyttää sivulta eikä ylhäältä, kuten yleisimmissä malleissa. Kahdeksikko on harvoin käytetty ominaisuus, mutta sen etuna on, että 90 asteen kulmassa kahdesta äänikentästä ääni on lähes kokonaan vaimennettu. Jos sinulla on siis kriittinen asetelma, jossa haluat, että jokin tietty ulkopuolinen äänilähde kuuluu mahdollisimman vähän, suuntakuvio voi olla hyödyllinen. Mikrofonin sijoittaminen on kuitenkin vaikeaa, koska edessä ja takana on kaksi yhtä kuuluvaa äänikenttää. Mikrofonit, joissa on suuntakuviona kahdeksikko, ovat yleensä kondensaattori- tai nauhamikrofoneja.

Mikrofonin historia

Sir Charles Wheatstone käytti termiä "mikrofoni" ensimmäisen kerran vuonna 1827, ja vuonna 1876 Emile Berliner keksi mikrofonin, jonka tunnemme nykyään puhelimista (hän ei siis keksinyt itse puhelinta, vaan paransi sitä lisäämällä siihen mikrofonin).

Vuonna 1878 David Edward Hughes keksi hiilimikrofonin, jota kehitettiin 1920-luvulla samanaikaisesti radion keksimisen kanssa, ja tuote on kehittynyt siitä lähtien.

James West ja Gerhard Sessler olivat myös merkittävässä asemassa mikrofonin historiassa, kun he patentoivat sähkömikrofonin vuonna 1964. Uutuutena tämäntyyppinen mikrofoni oli erittäin luotettava ja tarkka. Lisäksi se oli myös saatavilla edullisemmin kuin edeltäjänsä, mikä mullisti mikrofonin historian. Kun useammalla kuluttajalla oli varaa ostaa mikrofoni, siitä tuli niin suosittu, että niitä valmistettiin vuosittain vajaa miljardi kappaletta.

1970-luvulla kehitettiin dynaamiset- ja kondensaattorimikrofonit, jotka sopivat täydellisesti lähetyskäyttöön, ja nykyään niitä käyttävät TV-asemat kaikkialla maailmassa.

Mikrofonien historia alkoi 1800-luvun alussa, mutta kehitys on ollut nopeaa, ja nykyään markkinoilla on laaja valikoima korkealaatuisia tuotteita, joilla on monia erilaisia sovelluksia.

Meiltä löydät mikrofonien lisäksi myös lukuisia lisävarusteita, kuten mikrofonitelineitä, pop-suodattimia, iskutelineitä ja mikrofonivarsia.

Osta uusi mikrofonisi meiltä hintatakuulla!