Kitarakaapelit – yhdistä kitarat, polkimet ja vahvistin oikein
Kitarakaapeli on kitaran ja muun kokoonpanosi välinen perusyhteys. Se voi kulkea suoraan kitarasta vahvistimeen, kitarasta pedaalilautaan tai edelleen efektien, DI-boksin ja muiden audiolaitteiden kautta.
Klassiseen liitäntään käytetään yleensä suojattua instrumenttikaapelia, jossa on 6,3 mm:n jack-liittimet. Kaapelityyppi, pituus, liittimet ja rakenne kannattaa valita sen mukaan, miten soitat ja kuinka paljon kaapelia käytetään ja kuljetetaan.
Voit käyttää kitarakaapeleita muun muassa sähkökitaran, sähköakustisen kitaran, sähköbasson, kitaravahvistimien sekä kitarapedaalien ja efektien kanssa.
Mikä on kitarakaapeli?
Tavallinen kitarakaapeli on suojattu instrumenttikaapeli, joka on kehitetty kitaran tai basson suhteellisen heikolle signaalille.
Useimmissa perinteisissä kitarakokoonpanoissa käytetään 6,3 mm:n TS-jack-liitintä eli monojack-liitintä molemmissa päissä.
Kitarakaapelista käytetään siksi usein myös nimityksiä:
- instrumenttikaapeli
- kitaran jack-kaapeli
- 6,3 mm:n monojack-kaapeli
- kitaran jack-kaapeli
Kitarakaapeli sähkökitaralle
Sähkökitara yhdistetään yleensä pedaalilautaan tai kitaravahvistimeen suojatulla instrumenttikaapelilla.
Hyvä suojaus, joustavuus ja vakaat liittimet ovat tässä erityisen tärkeitä, koska kitarasignaali on herkkä häiriöille.
Kitarakaapeli sähköakustiselle kitaralle
Sähköakustinen kitara, jossa on tavallinen jack-ulostulo, käyttää usein samanlaista instrumenttikaapelia kuin sähkökitara.
Kitaran voi esimerkiksi yhdistää akustisen kitaran vahvistimeen, DI-boksiin, mikseriin tai muihin yhteensopiviin live-laitteisiin.
Kitarakaapeli bassolle
Tavallista laadukasta instrumenttikaapelia voidaan käyttää myös sähköbasson kanssa.
Tärkeintä on, että kaapeli on tarkoitettu instrumenttisignaalille ja että sen liitintyyppi sopii instrumenttiin ja vahvistimeen.
Suora vai kulmajack?
Kitarakaapeleita on saatavana sekä suorilla että kulma-jack-liittimillä.
Suora jack
Suora liitin on yksinkertainen vakiovaihtoehto ja toimii hyvin monien kitaroiden, polkimien ja vahvistimien kanssa.
Kulmajack
Kulmaliitin ulottuu vähemmän ulos instrumentista ja voi olla käytännöllinen kitaroissa, joissa jack-liitäntä sijaitsee sivulla tai tasaisesti rungossa.
Se voi olla hyödyllinen myös pedaalilaudoissa, joissa polkimien välinen tila on rajallinen.
Valikoimassa on monia kulmajack-liittimellä varustettuja malleja muun muassa Grooveland-, Fender- ja Ernie Ball -tuotemerkeiltä. Perfex on lisäksi näkyvästi edustettuna tämänhetkisessä valikoimassa eripituisilla jack- ja kulmajack-kaapeleilla.
Minkä pituisen kitarakaapelin valitsen?
Älä valitse pidempää kaapelia kuin todella tarvitset.
Lyhyempi kaapeli vähentää kaapelisotkua ja on käytännöllinen kotona ja studiossa, kun taas pidemmät kaapelit tarjoavat enemmän liikkumisvapautta lavalla ja harjoitustilassa.
Tyypillisiä käyttökohteita voivat olla:
- 1–3 metriä kotikäyttöön ja pieniin kokoonpanoihin
- 3–6 metriä joustavaksi yleispituudeksi
- 6–10 metriä, kun tarvitaan enemmän liikkumisvapautta
Tarkka pituus kannattaa kuitenkin valita kyseisen lavan ja signaalireitin mukaan.
Vaikuttaako pituus kitaran ääneen?
Passiiviset kitaramikrofonit ja pitkät kaapelivedot voivat vaikuttaa signaalin korkeisiin taajuuksiin kaapelin kapasitanssin vuoksi.
Tämä ei tarkoita, että pitkä kaapeli kuulostaisi automaattisesti huonolta, mutta erittäin pitkät kaapelivedot voivat muuttaa sävyä enemmän kuin lyhyet yhteydet.
Jos käytät suurta pedaalilautaa, myös bufferit ja aktiiviset piirit voivat vaikuttaa siihen, miten pitkät kaapelit käyttäytyvät.
Suojaus ja häiriöt
Instrumenttikaapelin on oltava suojattu, jotta se suojaa suhteellisen heikkoa kitarasignaalia sähköisiltä häiriöiltä ja interferenssiltä.
Hyvä kaapelirakenne ei siis tarkoita kitaran tekemistä “paremmaksi”, vaan signaalin vakaata siirtämistä mahdollisimman vähäisin turhin häiriöin ja vaikutuksin.
Instrumenttikaapeli ja kaiutinkaapeli eivät ole sama asia
Tämä on yksi tärkeimmistä eroista, jotka on hyvä tuntea.
Instrumenttikaapeli on suojattu, ja sitä käytetään kitaran, pedaalilaudan ja vahvistimen tulon välillä.
Kaiutinkaapeli on suunniteltu vahvistimen päätevahvistimen ja passiivisen kaiutinkotelon väliselle voimakkaammalle signaalille.
Jos käytät erillistä kitaravahvistinnuppia ja kitarakaappia, yhteys on siksi tehtävä valmistajan ohjeiden mukaan kaiutinsignaalille tarkoitetulla kaapelilla.
Kitarakaapeli combo-vahvistimelle
Perinteisessä kitaracombo-vahvistimessa instrumenttikaapeli kulkee yleensä suoraan kitarasta tai viimeisestä polkimesta vahvistimen tuloon.
Koska kaiutin on jo integroitu comboon, et yleensä tarvitse erillistä ulkoista kaiutinkaapelia tavalliseen kokoonpanoon.
Patch-kaapelit kitarapolkimille
Patch-kaapelit ovat lyhyitä instrumenttikaapeleita, joita käytetään ensisijaisesti kitarapolkimien välillä.
Niissä on usein kulmaliittimet, jotta polkimet voidaan sijoittaa pedaalilaudalla lähemmäs toisiaan.
Yksinkertainen pedaalikokoonpano vaatii yleensä:
- yhden pidemmän kaapelin kitarasta ensimmäiseen polkimeen
- lyhyet patch-kaapelit polkimien välille
- yhden pidemmän kaapelin viimeisestä polkimesta vahvistimeen
Minkä pituisia patch-kaapelien tulisi olla?
Patch-kaapelien tulisi yleensä olla vain niin pitkiä, että ne yltävät kyseisten polkimien välille.
Lyhyet yhteydet tekevät pedaalilaudasta selkeämmän ja vähentävät kaapelisotkua.
Valikoimassa on muun muassa lyhyitä patch-kaapeleita ja monipakkauksia Ernie Ballilta, Bossilta ja Adam Hallilta.
Signaaliketju ja kaapelit
Kun käytät useita polkimia, kaapelit ovat osa koko signaalireittiä.
Tyypillinen ketju voi olla esimerkiksi:
Kitara → viritysmittari → särö → modulaatio → delay → kaiku → vahvistin
Yhtä pakollista järjestystä ei ole, mutta järjestyksestä riippumatta jokaisen yhteyden on oltava vakaa.
Kitarakaapeli efektilenkkiin
Jos kitaravahvistimessasi on efektilenkki, tarvitset ylimääräisiä kaapeleita vahvistimen send/return-liitäntöjen ja niiden polkimien välille, jotka haluat sijoittaa lenkkiin.
Sitä voidaan käyttää esimerkiksi delaylle, kaiulle ja modulaatiolle.
Kehittyneempi kokoonpano voi siksi nopeasti vaatia enemmän instrumenttikaapeleita kuin perinteinen kitara → vahvistin -kokoonpano.
Kitarakaapelit livekäyttöön
Lavalla kestävyys on vähintään yhtä tärkeää kuin paperilla ilmoitetut tekniset tiedot.
Livekaapelin on kestettävä:
- toistuvaa pakkaamista ja purkamista
- liikkumista lavalla
- usein tapahtuvaa rullaamista
- liittimiin ja kaapeliin kohdistuvaa vetoa
- kuljetusta muun kaluston kanssa
Ylimääräinen kitarakaapeli laukussa on lisäksi helppo varakaapeli siltä varalta, että kaapeli vikaantuu kesken keikan.
Kitarakaapelit harjoitustilassa
Harjoitustilassa on usein paljon kaapeleita kitaroille, bassolle, mikrofoneille, keyboardille ja PA-laitteille.
Siksi hyvä kaapelinhallinta on tärkeää sekä toimintavarmuuden että tarpeettomien kompastumisvaarojen välttämisen kannalta.
Jos koko bändi soittaa suuremman kokoonpanon kautta, löydät sopivia ratkaisuja myös PA- ja PA- ja laulujärjestelmien alta.
Kitarakaapeli studiossa
Studiossa kitaran voi reitittää joko fyysisen vahvistimen kautta tai suoraan yhteensopiviin tallennuslaitteisiin.
Suorassa äänityksessä kitara yhdistetään usein instrumenttitulolla varustettuun äänikorttiin tai audio interfaceen.
Fyysisen kitaravahvistimen voi vaihtoehtoisesti mikrofonittaa instrumenttimikrofonilla.
Monitorointiin löydät sekä studiokuulokkeita että studiomonitorikaiuttimia.
DI-boksi ja pitkät signaalireitit
Pidemmissä kaapelivedoissa tai ammattilais-PA-laitteisiin yhdistettäessä DI-boksi voi olla tarpeellinen.
Sitä käytetään muun muassa muuntamaan balansoimaton instrumenttisignaali balansoituun muotoon, joka voidaan lähettää edelleen mikseriin.
TS- vai TRS-jack?
Perinteisessä kitarakaapelissa käytetään yleensä TS-jack-liitintä, joka välittää balansoimattoman monosignaalin.
TRS-jack-liitintä käytetään muuntyyppisille signaaleille, kuten balansoiduille yhteyksille tai stereolle laitteistosta riippuen.
Kaapelia ei siksi pidä valita pelkästään sen perusteella, että liitin sopii fyysisesti. Tarkista aina, minkä tyyppisen signaalin laite vaatii.
