Table of Contents
8Meillä kaikilla on mikrofoni taskussa, joten nauhoittaminen hetkessä ei ole koskaan ollut helpompaa! Samalla olet varmasti kuullut mobiilitallenteen, joka ei kuulosta erityisen hyvältä, ja jos haluat tehdä äänityötä ja toistoa tosissasi, oikeat työkalut ovat tärkeät.
Mikrofoneja on valtava määrä! Tyyppejä, merkkejä, suuntakuvioita ja paljon muuta. Tässä oppaassa annamme sie yleiskuvan siitä, mihin kannattaa kiinnittää huomiota, kun tarvitset hyvän mikrofonin podcastiin, live-esiintymiseen, kotistudioon tai johonkin aivan muuhun.
Johdanto
Parhaan äänen saamiseksi nauhoitukseesi on todella tärkeää tietää, mihin eri mikrofonit soveltuvat – jos yrität kiertää ruuvia vasaralla, turhaudut helposti siihen, miksi lopputulos ei ole sellainen kuin haluat. Jotta olisit hyvin valmistautunut, aloitamme salamannopealla katsauksella joihinkin termeihin, joihin törmäät mikrofoneja ostaessasi. Onneksi kaikkia ei tarvitse muistaa – riittää, että opit tärkeimmät!
Aloitetaan mikrofonityypeistä – jos opit vain sen, mihin kondensaattorimikrofoni ja dynaaminen mikrofoni sopivat parhaiten, pystyt ratkaisemaan todella monia tarpeita! Kun puhumme tyypeistä, mainitsemme myös suuntakuviot. Mikrofonin suuntakuvio kertoo, millaisessa kuviossa mikrofoni poimii ääntä. Se voi olla esimerkiksi pitkältä etäisyydeltä, 360 astetta tai kapealta alueelta suoraan mikrofonin edestä – ja yleisimmät ovat hertta- ja superherttasuuntakuvio.
Mikrofonityypit
Dynaaminen vai kondensaattorimikrofoni?
Nämä ovat mikrofonien kaikkein yleisimmät tyypit – ja ne ovat hyvin erilaisia! Tässä osiossa käsittelemme käytännön eroja; nörttimmille lukijoille tekniikkaa avataan tarkemmin artikkelin lopussa.
Hyvin pelkistetty selitys erosta on, että dynaaminen mikrofoni poimii äänen läheltä – kauempana olevat asiat muuttuvat nopeasti epäselviksi ja soundi ohenee. Ne sopivat hyvin läheiseen lauluääneen. Ajattele radiopuheääntä ja laulua live-konsertissa. Kondensaattorimikrofoni taas poimii paljon enemmän ääntä tilasta. Se on sekä hyvä että huono asia, sillä joskus taustalla on asioita, joita ei haluta mukaan (esim. koskettimiston klikkaukset, rumpusetti lavalla tai tilan huonekaiku paikassa, jossa on paljon jälkikaiuntaa).
Lisäksi on suuri ero siinä taajuusalueessa, jonka nämä kaksi mikrofonityyppiä poimivat. Toisin sanoen siinä, kuinka matalia ja korkeita taajuuksia ne pystyvät poimimaan – kapeamman taajuusalueen mikrofoni ei siten pysty toistamaan esimerkiksi Bassorumpu:n kaikkein syvintä alapäätä tai osaa niistä yläsävelistä, jotka tuovat lauluun ilmavuutta ja headroomia – mutta se ei myöskään ole aina tarpeen! Useimmat dynaamiset mikrofonit poimivat pääasiassa ääntä välillä 50Hz–15.000Hz (mutta kyse ei ole vain puhtaasta cutoffista!), kun taas kondensaattorimikrofoni poimii aina 20.000Hz:iin asti. Nämä ovat toki vain lukuja, mutta käytännössä se tarkoittaa, että kondensaattorimikrofoni tuo huomattavasti enemmän ‘ilmaa’ ylätaajuuksiin – kunhan mukaan ei tule ei-toivottua taustamelua. On kuitenkin olemassa myös dynaamisia mikrofoneja, jotka yltävät 20kHz:iin asti – suosituin on Shure SM7B, johon olet ehkä törmännyt – ja laajennettu taajuusalue on itse asiassa yksi syistä, miksi se on niin suosittu.
Lavalla ja studiossa
Dynaamiset mikrofonit ovat aina olleet suosittuja live-lavoilla. Ne ovat suorasoundisia ja poimivat ensisijaisesti ääntä suoraan mikrofonin edestä, mikä on erittäin tärkeää lavalla, jossa on paljon ääntä. Dynaamisia mikrofoneja käytetään kuitenkin myös musiikkistudioissa sekä instrumentti- että laulumikrofoneina. Olemme maininneet klassikon Shure SM7B, mutta vaihtoehtoja on useita, esimerkiksi Shure SM58, Sennheiser MD441 ja MH421, Electro-Voice RE20 ja monia muita.
Radio- ja podcast-studioissa myös dynaamiset mikrofonit ovat yleisimpiä. Aivan DR:stä Joe Roganiin asti käytössä on SM7B, ja ‘radiopuheen’ ääni yhdistetään tyypillisesti siihen läheiseen soundiin, jonka dynaaminen mikrofoni aivan suun edessä tuottaa. Tässä on tärkeää käyttää hyvää tuulisuojaa. SM7B:ssä on sisäänrakennettu tuulisuoja, mutta jos käytät dynaamista mikrofonia, joka on alun perin tehty livekäyttöön, saat paljon irti siitä, että hankit mikrofonille edullisen vaahtomuovisen tuulisuojan. Näin voit mennä lähemmäs ilman ‘pop-ääniä’ – eli pientä poksahdusta äänessä, kun äänen mukana tuleva ilma osuu mikrofonin kalvoon (joka poimii äänen).
Kondensaattorimikrofoneja käytetään puolestaan eniten musiikkistudioissa, mutta niitä käytetään toki myös livekonserteissa! Tällöin ne ovat yleisimpiä rumpusetin overhead-mikrofoneina, mutta monet laulajat käyttävät myös erikoisia käsikäyttöisiä kondensaattorimikrofoneja saadakseen sen miellyttävän studiotasoisin soundin lavalle. Suosittuja malleja ovat esimerkiksi Shure KSM9 ja DPA d:facto.
Lavalier vai headset?
Lavaliermikrofonit/knappimikrofonit ja headset-mikrofonit eivät sinänsä ole mikrofonityyppejä – ne ovat pikemminkin tapa kiinnittää pieniä mikrofoneja, jotta niitä voidaan käyttää handsfree-tyyliin tai huomaamattomasti vaatteissa. Ne ovat lähes aina pieniä, omni-suuntakuvion kondensaattorimikrofoneja. Tämä tarkoittaa, että ne poimivat ääntä kaikista suunnista. Niitä käytetään usein yhdessä langattoman järjestelmän kanssa, jotta lavalla tai TV-studiossa voi liikkua vapaasti.
Headset-mikrofonit ovat hyvin yleisiä puhujilla tai esityksissä live-tilanteissa. Ei tarvitse huolehtia siitä, missä seisoo, mutta samalla voi olla vaikeaa saada yhtä läheistä puheääntä kuin dynaamisella käsimikrofonilla.
Lavalier-mikrofoni – eli nappimikrofoni – on yleisimmin käytössä videoäänityksissä, joissa halutaan usein hyvin huomaamaton mikrofoni. Koska ne sijaitsevat kauempana suusta kuin headset-mikrofoni, ne eivät ole erityisen hyviä live-käytössä. Kierto syntyy hyvin helposti – se on korkea vinkuva ääni, joka syntyy, kun mikrofoni poimii vahvistetun äänen siinä määrin, että ääni alkaa kiertää. Kierto ei ole ongelma, jos äänität videota, koska silloin ääntä ei toisteta huoneen kaiuttimista – se vain tallennetaan ja jälkikäsitellään.
USB-mikrofonit – suoraan tietokoneeseen
Viime vuosina USB-mikrofonit ovat tulleet erittäin suosituiksi. USB-mikrofoni on joko dynaaminen tai kondensaattorimikrofoni, mutta siinä on pieni audio interface sisäänrakennettuna, joten voit kytkeä sen suoraan tietokoneeseen ilman erillistä äänikorttia.
Tämä on uskomattoman kätevää ja helppoa, jos tarvitset vain yhden mikrofonin. Monissa USB-mikrofoneissa on myös kuulokelähtö, joten voit monitoroida mikrofonin ääntä sekä kuunnella tietokoneen ääntä.
Suurin rajoitus, joka on hyvä muistaa ennen USB-mikrofonin valintaa, on se, että voit käyttää VAIN yhtä kerrallaan. Et siis voi liittää kahta USB-mikrofonia tietokoneeseen tai esimerkiksi yhtä USB-mikrofonia ja erillistä äänikorttia. Tämä johtuu siitä, että tietokone pystyy lähtökohtaisesti käsittelemään vain yhden ulkoisen audio interface -laitteen kerrallaan. Jos siis tiedät, että haluat jatkossa pystyä liittämään kaksi mikrofonia, USB-mikrofonit eivät ole oikea valinta – silloin on paljon parempi käyttää erillistä äänikorttia ja liittää siihen tavallinen mikrofoni.
Aika siirtyä langattomaan?
Langattomat mikrofonit ovat hieman oma lukunsa, emmekä mene tässä artikkelissa syvälle taajuuksiin, synkronointiin jne. Jälleen kerran saatavilla on langattomia järjestelmiä sekä dynaamisilla että kondensaattorimikrofonikapseleilla, ja kalliimmissa malleissa voi myös vaihtaa itse mikrofoni-osan langattomasta yksiköstä. Yksi tärkeä tekijä on tarkistaa, onko kyseessä analoginen vai digitaalinen järjestelmä. Digitaaliset järjestelmät lähettävät usein 2,4 gHz -taajuusalueella (sama kuin WIFI). Tämä tarkoittaa, että ne ovat erittäin helppoja ottaa käyttöön, mutta se voi myös aiheuttaa haasteita yhteyden katkeilun muodossa, jos 2,4gHz-kaistalla on paljon liikennettä siellä, missä käytät mikrofonia.
Analogiset järjestelmät tunnistaa siitä, että taajuusalue sijoittuu alle 1000Hz:n – taajuuksista olisi paljonkin kirjoitettavaa, mutta ohitamme sen tässä. Pääpiirteissään analogisia järjestelmiä on kahta tyyppiä: edullisemmat ovat täysin analogisia, kun taas kalliimmat ovat digitaalisesti ohjattuja analogisia järjestelmiä – tässä saa pitää pään kylmänä! Digitaalisesti ohjattujen etu on, että ne ovat vakaampia ja helpompia käyttää. Helppo tapa tunnistaa ne on se, että nimessä on usein mukana “D”, kuten esimerkiksi Shure SLXD ja Sennheiser EW-D.
Videoon ja striimaukseen on saatavilla myös paljon erinomaisia langattomia järjestelmiä. Nämä ovat käytännössä kaikki digitaalisia (2,4gHz) ja suunniteltu olemaan mahdollisimman helppokäyttöisiä. Monet on tarkoitettu käytettäväksi nappimikrofonin tai headsetin kanssa, mutta vaihtoehtoja on runsaasti.
Video- ja älypuhelinmikrofonit
Videoita ei ole koskaan tuotettu niin paljon kuin nyt – ja jos olet nähnyt videon, jossa on huono ääni, tiedät myös, kuinka tärkeää on käyttää hyviä videomikrofoneja! Kuten edellä mainittiin, saatavilla on todella paljon hyviä langattomia ratkaisuja, jotka ovat helppokäyttöisiä ja suhteellisen edullisia.
Monia voi käyttää myös kameran mikrofonitulon kautta tai älypuhelimen kanssa – toiset mallit on tehty nimenomaan tiettyyn tarkoitukseen, esimerkiksi iPhonen Lightning-liitäntään tai Androidin USB-C:hen. Kun kokoat omaa setupiasi, on erittäin tärkeää, että valitset laitteet, jotka sopivat sille device-laitteelle, jolla aiot tallentaa – useimmiten kaikki on järjestettävissä, mutta joskus tarvitaan yksi tai kaksi adapteria!
Mikrofonin suuntakuvio – eli suuntaavuus
Mikrofonin suuntakuviot kertovat, miten ääni poimitaan eri suunnista. Mikrofoneilla voi olla useita erilaisia suuntakuvioita, ja jokaisella on omat käyttökohteensa. Opastamme tässä yleisimmin käytettyjen tyyppien läpi.
Herttakuvio (cardioid)
Herttakuvio on yleisin suuntakuvio. Herttakuviolla varustetut mikrofonit poimivat eniten ääntä mikrofonin etupuolelta, samalla kun ne vaimentavat ääntä takaa ja sivuilta.
Tämä mahdollistaa keskittymisen yhden äänilähteen, esimerkiksi laulajan tai soittimen, ääneen samalla kun taustamelu minimoidaan. Mikrofonien suuntakuvio esitetään kaaviossa, jossa kuviota katsotaan ylhäältä päin: mikrofonin ajatellaan olevan keskellä ja ottavan ääntä eteenpäin.
Superkardioidi (supercardioid)
Superkardioidi-suuntakuvioinen mikrofoni on kardioidia kapeampi versio. Toisin sanoen se poimii äänen mikrofonin edestä, mutta vielä kapeammasta sektorista. Kuten kaaviosta näkyy, tämä tarkoittaa kuitenkin myös sitä, että toisin kuin kardioidi, se poimii pienen määrän ääntä suoraan mikrofonin takaa. Tämä on tärkeää muistaa esimerkiksi silloin, kun lavamonitoreja sijoitetaan laulajalle.
Jos mikrofonissa on superkardioidi-suuntakuvio (esim. Shure BETA58A), se poimii pienen määrän ääntä mikrofonin takaa, joten kiertoa voi vähentää, jos laulajalla on kaksi lavamonitoria sijoitettuna vinosti eteen, kummallekin puolelle.
Jos laulaja käyttää kardioidi-suuntakuvioista mikrofonia (esim. Shure SM58), mikrofoni ei poimi ääntä lainkaan takaa, mutta hieman enemmän sivuilta – siinä tilanteessa yksi lavamonitori suoraan laulajan edessä voi auttaa minimoimaan kierron.
Hyperkardioidi (hypercardioid)
Hyperkardioidimikrofonit ovat kardioidikuvion äärimmäinen versio. Niitä ei ole kovin montaa – yksi suosituimmista on Shure KSM9HS. Kuten kaaviosta näkyy, se poimii hyvin kapeasti edestä, mutta myös leveämmin takaa kuin superkardioidi.
Hyperkardioidia käytetään yleisimmin kondensaattorimikrofoneissa, joissa on tärkeää suodattaa taustamelua pois mahdollisimman paljon. KSM9HS voidaan itse asiassa asettaa myös vähemmän yleiseen subkardioidi-suuntakuvioon – se on hieman leveämpi kuin tavallinen kardioidi.
Ympyräkuvioinen (omnidirectional)
Ympyräkuvioinen mikrofoni poimii ääntä kaikista suunnista, ja se tallentaa siksi yhtä paljon ääntä edestä ja takaa kuin sivuiltakin. Tämä mikrofonityyppi on ihanteellinen äänen tallennukseen tiloissa, joissa on hyvä akustiikka, sekä ryhmäkeskustelujen tai musiikkiesitysten tallentamiseen.
Shotgun
Shotgun-mikrofonissa on erittäin kapea ja pitkä suuntakuvio, ja se on suunniteltu tallentamaan ääntä tietystä lähteestä etäältä, kuten esimerkiksi näyttelijästä elokuvakuvauksissa. Tämä mikrofonityyppi voi olla erittäin suuntaava, ja sitä käytetään usein ympäristöissä, joissa on paljon taustamelua, koska se pystyy suodattamaan ei-toivotun äänen pois.
Kaksisuuntainen (kahdeksikko)
Kaksisuuntaisella suuntakuvioinnilla varustettu mikrofoni poimii yhtä paljon ääntä edestä ja takaa, mutta vaimentaa sivuilta tulevaa ääntä.
Joissakin mikrofoneissa on vain yksi suuntakuvio, mutta on myös monia mikrofoneja, joissa suuntakuviota voi vaihtaa. Tämä koskee yleensä kondensaattorimikrofoneja, ja teknisistä tiedoista kannattaa etsiä englanninkielistä termiä "polar pattern".
Jos sia on mikrofoni, jossa on useita suuntakuvioita – tai kaksi mikrofonia, joissa on eri suuntakuviot – voi olla erittäin hyödyllinen harjoitus kokeilla yhtä äänilähdettä ja kuunnella, miten suuntakuvion vaihtaminen vaikuttaa ääneen.
Minkä mikrofonin minun pitäisi valita?
Mikrofonit streaming-käyttöön
Hyvän streaming-mikrofonin tulisi toistaa ääni selkeästi ja luonnollisesti sekä minimoida ei-toivottu taustamelu, kuten esimerkiksi näppäimistön ja hiiren klikkaukset sekä tuulettimien melu.
Streaming-käyttöön sopivia mikrofoneja on useita tyyppejä, kuten USB-mikrofonit ja dynaamiset mikrofonit. USB-mikrofonit ovat suosittu ratkaisu streamaukseen, koska ne ovat helppokäyttöisiä – kuten aiemmin mainittiin, kerrallaan voi kuitenkin käyttää vain yhtä USB-mikrofonia.
Suosittuihin streaming-mikrofoneihin lukeutuvat muun muassa Blue Yeti (USB, kondensaattori), Audio-Technica AT2020USB+ (USB, kondensaattori), RØDE NT-USB (USB, kondensaattori), Samson q2u (USB/analog, dynaaminen) sekä Shure SM7B ja MV7 (dynaaminen, vastaavasti analoginen ja USB/analog). Näissä mikrofoneissa on korkea äänenlaatu, ja ne ovat maailmanlaajuisesti streamaajien suosituimpien joukossa.
Muista myös arvioida, tarvitsetko parhaan mahdollisen äänityksen saamiseksi lisävarusteita, kuten mikrofonipidikkeen tai popfiltterin.
Mikrofonit laulun äänitykseen
Vokaalien äänitys on yksi suurimmista aiheista ja jotain, jonka parissa voi työskennellä koko elämän. Loistavia tuloksia saa sekä dynaamisilla että kondensaattorimikrofoneilla. Hyvä nyrkkisääntö on, että jos sia ei ole tilaa, jossa on hyvä akustiikka, dynaamisen mikrofonin kanssa on paljon helpompi työskennellä, koska se ei poimi yhtä paljon ääntä kuin kondensaattori. On kuitenkin syynsä, miksi kondensaattorimikrofonit ovat yleisimpiä ammattilaisstudioissa laululle – ja jos tilasi kuulostaa järkevältä, kondensaattorilla voi tehdä erinomaisia lauluäänityksiä.
Muista hankkia myös oikeat lisävarusteet – hyvä teline, joka jaksaa kannatella mikrofonia, sekä popfiltteri ovat aina hyödyllisiä studiossa!
Muutamia suosittuja laulukäyttöön tarkoitettuja mikrofoneja ovat Shure SM7B, Audio-Technica AT2020, RØDE NT1-A, AKG C214 ja sE Electronics X1A.
Mikrofonit soittimien äänitykseen
Kun valitset mikrofonia soittimien äänitykseen, valinta riippuu pitkälti soitintyypistä ja halutusta soundista. Soittimien äänittämiseen voidaan käyttää monenlaisia mikrofoneja, ja valintaan vaikuttavat suuresti myös omat mieltymyksesi ja budjettisi.
Tässä on joitakin esimerkkejä mikrofoneista, joita voidaan käyttää eri soittimien äänittämiseen:
- Akustinen kitara: Tässä kondensaattorimikrofonit ovat suosituimpia – usein hyvä pencil-mikrofoni. Hyviä tuloksia voi kuitenkin saada myös dynaamisella mikrofonilla, erityisesti jos haetaan perkussiivisempaa kitarasoundia. Suosittuja mikrofoneja akustiselle kitaralle ovat Shure SM81, sE Electronics sE8, Audio-Technica AT4053b ja AKG C414.
- Sähkökitara: Studiossa kitaravahvistimen eteen sopivat sekä dynaamiset että kondensaattorimikrofonit – mutta dynaamiset ovat kuitenkin yleisimmin käytössä. Suosittuja mikrofoneja sähkökitaralle ovat Shure SM57 ja SM7B, Sennheiser e609 ja MD441 sekä AKG C214.
- Basso: Dynaaminen mikrofoni voi tuottaa täyteläisen ja tasapainoisen äänen. Suosittuja bassolle ovat muun muassa AKG D112 ja Electro-Voice RE20.
- Rummut: Dynaamisten ja kondensaattorimikrofonien yhdistelmää voidaan käyttää rumpusetin eri osien äänittämiseen, mukaan lukien overhead-mikit, Bassorumpu, Virveli ja tomit. Hyviä rumpumikrofoneja on PALJON – pieni otos on: Shure SM57, SM7B, Sennheiser e604/e904, Sennheiser MD441, MD421 ja MKH8050, AKG C214, C414, RØDE NT1-A, sE Electronics sE8 – ja paljon muita!
Yhteenveto
Mikrofonit ovat tärkeä työkalu äänityksessä, ja mikrofonityyppejä on laaja valikoima, joilla kaikilla on omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Oikean mikrofonin valinta riippuu äänityksen käyttötarkoituksesta, ja on tärkeää valita mikrofoni, joka sopii haluttuun soundiin sekä käytettävissä olevaan budjettiin.
Mikrofonia valittaessa kannattaa huomioida myös mikrofonin sijoittelu ja mikrofonointitekniikat, jotta saavutetaan paras mahdollinen ääni. Riippumatta siitä, äänitätkö lauluja, soittimia, soitatko live, striimaatko tai teetkö podcastia, oikean mikrofonin valinnalla on suuri vaikutus lopputuloksen soundiin!
Toivomme, että olet saanut hyvät valmiudet valita juuri käyttötarkoitukseesi sopivan mikrofonin. SoundStoreXL:stä löydät aina laajan valikoiman mikrofoneja alan arvostetuilta brändeiltä. Jos sia on lisäkysymyksiä, ota rohkeasti yhteyttä asiantuntijoihimme – olipa kyseessä studio, teatteri, videotuotanto, livekäyttö tai jokin muu tarve.
BONUS – nörttiosio!
Lopuksi tässä on pieni bonusosio, jossa käsittelemme eri mikrofonityyppien teknisempiä puolia.
Dynaamiset mikrofonit
Dynaaminen mikrofoni koostuu pohjimmiltaan kalvosta, kelasta ja magneetista. Kalvo on tyypillisesti valmistettu ohuesta metallikappaleesta, ja kun ääniaallot osuvat kalvoon, se värähtelee äänen tahdissa. Kela on kierretty kalvon ympärille ja kytketty virtapiiriin. Kun kalvo värähtelee, myös kela liikkuu, mikä synnyttää virtapiiriin sähkövirran.
Mikrofonin tuottama sähkövirta vastaa kalvoon kohdistuvaa äänenpainetta ja muodostaa sähköisen signaalin. Tämä sähköinen signaali voidaan sitten vahvistaa ja tallentaa laitteelle, kuten mixer tai äänitallentimelle.
Dynaamiset mikrofonit tunnetaan kestävyydestään sekä iskujen ja pudotusten sietokyvystään, ja siksi ne ovat suosittuja live-muusikoiden keskuudessa sekä instrumenttien äänityksissä, joissa voi esiintyä korkeita äänenpaineita. Niiden etuna on myös se, etteivät ne vaadi ulkoista virtalähdettä tai paristoa, sillä ne hyödyntävät yksinomaan sähkömagneettista teknologiaa virran tuottamiseen.
Rakenteensa ja sähkömagneettisen teknologiansa vuoksi dynaamiset mikrofonit ovat myös vähemmän herkkiä korkeille taajuuksille, ja niiden taajuusvaste on tyypillisesti rajallisempi verrattuna muihin mikrofonityyppeihin, kuten kondensaattorimikrofoneihin. Siitä huolimatta dynaamiset mikrofonit ovat edelleen hyvin suosittuja monenlaisissa kokoonpanoissa, koska ne tunnetaan luotettavasta ja kestävästä suorituskyvystä vuosien ajan.
Kondensaattrimikrotonit
Kondensaattrimikrotonit ovat eräänlainen mikrofoni, joka käyttää kondensaattoria muuntaakseen ääniaallot sähköiseksi signaaliksi. Ne tunnetaan erittäin herkkänä ja tarkkana, mikä tekee niistä sopivia äänien tallentamiseen korkealla yksityiskohtatasolla ja matalalla kohinatasolla.
Kondensaattorimikrofoni koostuu tyypillisesti ohuesta kalvosta, vastalevystä ja elektroretistä, joka toimii kondensaattorin toisena osapuolena. Kun ääniaallot osuvat kalvoon, se liikkuu edestakaisin äänen tahdissa. Tämä muuttaa kalvon ja vastalevyn välistä etäisyyttä, ja koska kondensaattori on herkkä näille värähtelyille, elektroretin ja vastalevyn välinen etäisyys muuttuu, mikä synnyttää ääniaaltoja vastaavan sähköisen signaalin, kuten esimerkiksi äänen tuottamat ääniaallot.
Syntyvän sähköisen signaalin vahvistamiseen ja tallentamiseen kondensaattrimikrotonit tarvitsevat ulkoisen virtalähteen, yleensä pariston tai phantom power -vahvistimen muodossa, joka syöttää mikrofonille jatkuvaa virtaa. Tämä tarkoittaa, että kondensaattrimikrotonit ovat herkempiä kuin dynaamiset mikrofonit ja niissä on laajempi taajuusvaste. Phantom power löytyy usein monista äänikorteista tai miksereistä ja se voidaan kytkeä päälle painikkeen painalluksella, mikä tekee liittämisestä helppoa.
Kondensaattrimikrotonit ovat saatavilla eri kokoisina ja muotoisina, mukaan lukien suurikalvoiset mikrofonit, jotka on suunniteltu laulun ja akustisten instrumenttien äänitykseen, sekä pienikalvoiset mikrofonit, jotka soveltuvat paremmin korkeiden taajuuksien, kuten symbaalien ja akustisten kitaroiden, tallennukseen.
Kondensaattrimikrotonit käytetään usein äänitysstudioissa ja musiikin tallennuksessa, koska niiden äänentoisto on yksityiskohtaisempi kuin dynaamisilla mikrofoneilla. Ne ovat suosittuja myös podcasteissa, live-streamingissa ja videotuotannossa, sillä ne pystyvät tallentamaan puheen ja äänet erittäin tarkasti ja selkeästi.
Nauhamikrofonit
Nauhamikrofonit ovat mikrofonityyppi, joka käyttää elektromagneettista teknologiaa muuntaakseen ääniaallot sähköiseksi signaaliksi. Ne tunnetaan lämpimästä ja luonnollisesta soinnistaan, ja ne soveltuvat hyvin laulun, kitaravahvistimien ja muiden äänilähteiden tallennukseen, kun tarvitaan luonnollista ja orgaanista soundia.
Nauhamikrofoni koostuu tyypillisesti ohuesta metallinauhasta, joka on sijoitettu kahden magneetin väliin. Kun ääniaallot osuvat metallinauhaan, se värähtelee äänen tahdissa. Tämä värähtely synnyttää metallinauhassa sähkövirran, joka voidaan vahvistaa ja tallentaa laitteelle.
Nauhamikrofonit tunnetaan niiden tunnusomaisesta soundista, joka johtuu rakenteesta ja elektromagneettisesta teknologiasta. Koska nauhamikrofonit ovat erittäin herkkiä vaakasuunnassa etenevälle äänelle, niissä on usein luonnollinen high-pass-suodatus, joka poistaa matalataajuisen kohinan ja huoneheijastukset. Tämä osaltaan antaa nauhamikrofoneille niiden lämpimän ja luonnollisen soinnin, jota usein suositaan lauluäänityksissä ja kitaravahvistimien äänityksessä.
Nauhamikrofonit vaativat tyypillisesti suuremman vahvistuksen kuin muut mikrofonityypit, ja siksi ne ovat herkempiä kohinalle ja häiriöille. Ne ovat myös alttiimpia iskuille ja tärinälle, ja ne edellyttävät usein varovaista käsittelyä ja säilytystä.
Nauhamikrofonit ovat yhä suosittuja ääniteknikoiden ja muusikoiden keskuudessa niiden lämpimän ja luonnollisen soundin ansiosta. Niitä käytetään usein äänitysstudioissa ja musiikin tallennuksessa, joissa arvostetaan orgaanista ja luonnollista sointia. Ne ovat suosittuja myös radio- ja podcast-tuotannossa, sillä ne voivat tuottaa pehmeän ja lämpimän äänen, joka on kuulijalle miellyttävä.
