Kylofonit opetukseen, yhtyeisiin ja pundistussoittimiin
Kylofoni yhdistää rytmin ja melodian yhdeksi soittimeksi, ja sitä käytetään sekä musiikinopetuksessa, pundistussoitinyhtyeissä että edistyneemmissä sovituksissa. Toisin kuin monilla muilla pundistussoittimilla, sillä soitetaan tarkkoja säveliä, minkä ansiosta kylofoni soveltuu melodioihin, harmonioihin ja asteikkojen harjoitteluun.
Valikoima ulottuu pienikokoisista, vain muutaman sävelen malleista sopraano-, altto- ja bassokylofoneihin, laajennuksiin ja yksittäisiin sävelpalikoihin. Kylofonit kuuluvat kattavaan pundistussoittimet-valikoimaamme.
Minkä kylofonin valitsisin?
Tärkeintä on huomioida, kuka soittaa ja mihin soitinta käytetään. Pieni aloitukseen ja rytmiopetukseen tarkoitettu malli palvelee eri tarkoitusta kuin suurempaan opetus- tai yhtyekokoonpanoon tarkoitettu sopraano-, altto- tai bassokylofoni.
Pienet kylofonit ja aloittelijamallit
Pienikokoiset kylofonit, joissa on esimerkiksi 8 tai 15 säveltä, ovat helppokäyttöisiä eivätkä vaadi paljon tilaa. Ne sopivat hyvin lapsille, aloittelijoille ja yksinkertaiseen musiikinopetukseen, jossa keskitytään perusmelodioihin, sävelkorkeuksiin ja rytmeihin.
Nuoremmille soittajille kannattaa valita soitin, jossa sävelet erottuvat selkeästi ja jonka koko on helppo hallita.
Sopraanokylofoni
Sopraanokylofoni sijoittuu korkeampaan rekisteriin, ja sen sointi on selkeä ja fokusoitu. Sitä käytetään usein opetuksessa ja Orff-henkisissä yhtyeissä, joissa yhdistellään erilaisia melodisia pundistussoittimia.
Valikoimassa on sekä kokonaisia sopraanomalleja että lisäosia, joilla soittimen äänialaa voi laajentaa.
Alttokylofoni
Alttokylofoni on sopraanomallia matalampi ja soinniltaan täyteläisempi. Se sopii hyvin säestykseen, ostinatoihin ja melodisiin stemmoihin, joiden tulee sijoittua sovituksen alempaan osaan.
Valikoimassa on sekä kokonaisia alttokylofoneja että laajennuksia, joiden avulla soitin voidaan sovittaa olemassa olevaan opetus- tai yhtyejärjestelmään.
Bassokylofoni
Bassokylofoni kattaa matalat sävelet, ja sitä käytetään erityisesti silloin, kun kylofoniperheestä halutaan muodostaa täydellisempi musiikillinen perusta. Suuremmat sävelpalikat tarjoavat sopraano- ja altottomalleihin verrattuna selvästi erilaisen soinnin ja soittotuntuman.
Nykyisessä valikoimassa on kokonaisia bassokylofoneja, laajennuksia ja yksittäisiä bassosäveliä Suzuki-mallistosta.
Diatoninen vai kromaattinen kylofoni?
Diatoninen kylofoni sisältää tavallisen asteikon sävelet, ja se on usein selkein valinta aloittelijoille ja musiikinopetukseen. Asettelu on yksinkertainen, ja melodioiden, sointujen sekä musiikin perusteorian harjoittelu on helppoa.
Kromaattinen kokoonpano lisää sävelet, jotka vastaavat pianon mustia koskettimia. Näin voidaan soittaa useissa sävellajeissa ja työskennellä edistyneempien melodioiden ja harmonioiden parissa.
Joitakin järjestelmiä voidaan laajentaa erillisillä lisäsävelpalikoilla, joten äänialaa laajennettaessa ei välttämättä tarvitse ostaa kokonaan uutta soitinta.
Kylofoni, metallofoni vai kellopeli?
Kolme soitintyyppiä muistuttavat toisiaan soittotavaltaan, mutta sävellevyjen materiaali antaa niille erilaiset soinnit.
Kylofoni
Perinteisessä kylofonissa käytetään puusta tai vastaavilla sointiominaisuuksilla varustetusta synteettisestä materiaalista valmistettuja sävelpalikoita. Äänellä on selkeä attack ja suhteellisen lyhyt sustain, mikä tekee soittimesta rytmisesti tarkan.
Metallofoni
Metallofonin sävellevyt on valmistettu metallista. Tämä tuottaa yleensä pidemmän sustainin sekä pyöreämmän ja soivemman sävyn. Nykyisessä valikoimassa on muun muassa Suzukin ja Easttopin metallofoneja.
Kellopeli
Kellopelissä käytetään niin ikään metallisia säveliä, mutta se on yleensä pienempi ja soinniltaan kirkkaampi ja kellomaisempi. Useat nykyisistä malleista on tarkoitettu opetukseen, lapsille ja pienempiin pundistussoitinkokoonpanoihin.
Erot merkitsevät sitä, että soitin kannattaa valita ensisijaisesti tarvittavan soinnin eikä vain koon perusteella.
Puupalikat, synteettiset sävelpalikat ja metalli
Materiaali vaikuttaa merkittävästi ääneen. Puu ja puupohjaiset sävelpalikat tuottavat luonteenomaisen lyhyen ja orgaanisen kylofonisoinnin, kun taas synteettiset materiaalit valitaan usein niiden tasalaatuisuuden ja kestävän rakenteen vuoksi.
Metallisävelet, joita käytetään metallofoneissa ja kellopelissä, soivat lyönnin jälkeen pidempään ja antavat siksi sovitukselle täysin erilaisen luonteen.
Kylofoni musiikinopetukseen
Kylofonit soveltuvat erityisen hyvin musiikinopetukseen, koska sävelet ja intervallit ovat fyysisesti nähtävissä. Oppilaat voivat näin yhdistää rytmin, kuulonvaraisen hahmottamisen ja musiikin teorian suoraan soittimeen.
Ryhmäopetuksessa sopraano-, altto- ja bassomallit voivat saada eri rooleja samalla tavoin kuin soittimet yhtyeessä tai orkesterissa. Näin voidaan työskennellä samanaikaisesti melodioiden, bassokuvioiden, sointujen ja rytmisten kuvioiden parissa.
Jos opetukseen halutaan sisällyttää myös rytmisoittimia ilman määrättyä sävelkorkeutta, kylofoni voidaan yhdistää pundistussoitinsettiin tai muihin pundistussoitinperheen soittimiin.
