Bassorummun kalvot – löydä oikea tasapaino iskun, alapään ja sustainin välillä
Bassorummun kalvoilla on suuri merkitys sille, miten bassorumpu reagoi ja kuulostaa. Kalvon rakenne, paksuus, vaimennus ja viritys vaikuttavat muun muassa attackiin, syvyyteen, sustainiin ja siihen, kuinka fokusoituna bassorumpu koetaan.
Tämä tarkoittaa, että olemassa olevan bassorummun luonnetta voi muuttaa huomattavasti vaihtamatta itse rumpua. Suhteellisen avoin kalvo voi tuoda ääneen enemmän resonanssia ja liikettä, kun taas kontrolloidumpi kalvo voi tuottaa lyhyen ja fokusoituneen iskun, jota monet hakevat moderniin live- ja studiokäyttöön.
Täältä löydät lyönti-, resonoivia ja mesh-kalvoja eri kokoina. Jos tarvitset kalvoja setin muihin rumpuihin, löydät koko valikoiman kohdasta rumpukalvot.
Lyöntikalvo vai resonanssikalvo bassorumpuun?
Akustisessa bassorummussa on yleensä kalvo rummun molemmilla puolilla, ja näillä kahdella kalvolla on eri tehtävät.
Lyöntikalvo
Lyöntikalvo sijaitsee pedaalin puolella, ja siihen bassorumpupedaalin nuija osuu.
Sen on kestettävä toistuvia iskuja ja tarjottava pedaalilta haluttu vaste. Rakenne vaikuttaa samalla attackiin, sustainiin ja siihen, kuinka paljon energiaa rummun liikkeeseen siirtyy.
Resonanssikalvo ja etukalvo
Resonanssikalvo sijaitsee bassorummun etupuolella. Siihen ei osuta suoraan, mutta se vaikuttaa ilman liikkeeseen rummun sisällä ja siten sustainiin, resonanssiin ja projisointiin.
Valikoimassa on muun muassa Evans-resonanssikalvoja.
Minkä kokoisen bassorummun kalvon tarvitsen?
Kalvon halkaisijan on vastattava täsmällisesti bassorummun halkaisijaa. Valikoimamme kattaa tällä hetkellä useita yleisiä kokoja välillä 18"–26".
- 18" – kompakti bassorummun koko ja nopea vaste.
- 20" – monipuolinen koko, jossa yhdistyvät kompakti vaste ja alapää.
- 22" – erittäin yleinen koko moderneissa rumpuseteissä.
- 24" – suurempi ilmamäärä ja mahdollisuus voimakkaaseen, täyteläiseen bassorummun soundiin.
- 26" – suuri halkaisija ja erittäin fyysinen, syvä perusluonne.
Koko ei kuitenkaan yksin määritä soundia. Rummun rakenne, kalvot, viritys ja vaimennus ovat vähintään yhtä tärkeitä.
Yksi- vai kaksikerroksinen bassorummun kalvo?
Yksikerroksiset kalvot
Yksikerroksinen kalvo voi tarjota avoimemman ja resonoivamman vasteen. Se voi olla hyvä vaihtoehto, kun haluat kuulla enemmän bassorummun luonnollista sävyä etkä halua itse kalvoon liikaa sisäänrakennettua kontrollia.
Kaksikerroksiset kalvot
Kaksikerroksisilla kalvoilla on yleensä kontrolloidumpi luonne ja parempi kestävyys kovaa soittamista vastaan.
Evans EMAD2 on valikoimamme esimerkki kaksikerroksisesta rakenteesta, joka on kehitetty hallintaa ja bassorummun sustainin muokkaamista silmällä pitäen.
Bassorummun vaimennus
Vaimennus on yksi tehokkaimmista tavoista muuttaa bassorummun luonnetta.
Liiallinen vaimennus voi tehdä rummusta lyhyen ja elottoman, kun taas liian vähäinen vaimennus voi tuoda enemmän sustainia ja yläsäveliä kuin tiettyyn miksaukseen tarvitaan.
Siksi joissakin bassorummun kalvoissa on vaimennus integroituna rakenteeseen. Tämä tuottaa kontrolloidumman perussoundin ilman, että rumpuun tarvitsee välttämättä lisätä tyynyjä tai muita materiaaleja.
Jos haluat säätää kontrollin määrää itse, tutustu myös erilliseen rumpujen vaimennus-valikoimaamme.
Mikä on EMAD-bassorummun kalvo?
Evans EMAD -järjestelmä on kehitetty helpottamaan bassorummun vaimennuksen hallintaa. EMAD tulee sanoista Externally Mounted Adjustable Damping, ja järjestelmässä käytetään kalvon ympärille sijoitettavaa ulkoista vaimennusratkaisua.
Sen avulla bassorummun sustainia voidaan muokata muuttamatta itse rumpua pysyvästi. Valikoimassa on muun muassa Evans EMAD2 Clear Bass koossa 22".
Bassorummun kalvot rockiin ja voimakkaaseen soittoon
Voimakkaasti soitettaessa monet rumpalit haluavat selkeän attackin, hyvän kestävyyden ja alapään, joka voidaan sijoittaa tarkasti yhdessä bassokitaran ja muun yhtyeen kanssa.
Kaksikerroksinen tai vaimennettu kalvo voi olla hyvä lähtökohta, mutta ei ole olemassa sääntöä, jonka mukaan rock vaatisi tietyn rakenteen. Yksikerroksinen kalvo voi toimia mainiosti, jos sen avoimempi luonne sopii musiikkiin paremmin.
Bassorummun kalvot jazziin ja akustiseen musiikkiin
Jos bassorummulta halutaan avoimempi sävy ja luonnollinen sustain, vähemmän vaimennettu kalvo voi olla kiinnostava vaihtoehto.
Pienemmissä bassorummuissa avoin viritys voi tuoda selkeän tonaalisen luonteen, joka toimii hyvin musiikissa, jossa bassorummun ei tarvitse tuottaa vain lyhyttä matalataajuista iskua.
Ratkaisevaa ei siis ole genren nimi, vaan se, miten bassorummun tulee toimia yhdessä setin muiden osien kanssa.
Bassorummun kalvot studioon
Studiossa sekä avoimet että kontrolloidut bassorummut voivat toimia. Valinta riippuu sovituksesta ja halutusta tuotannosta.
Lyhyt bassorumpu voi olla helppo sijoittaa tiiviiseen miksaukseen, kun taas resonoivampi rumpu voi tuoda luonnollisempaa syvyyttä ja luonnetta.
Tärkeintä on, että kalvo on hyvässä kunnossa, pysyy vakaasti vireessä ja tuottaa äänitykseen sopivan perussoundin. Hyvää akustista perussoundia on yleensä helpompi työstää eteenpäin kuin yrittää korjata huonosti viritettyä bassorumpua jälkikäteen.
Bassorummun kalvot livekäyttöön
Livekäytössä etusijalla ovat usein selkeä attack ja vakaa soundi, jota on helppo käsitellä PA-järjestelmän kautta. Kontrolloitu sustain voi olla käytännöllinen erityisesti suuremmilla lavoilla tai tiloissa, joissa on paljon luonnollista jälkikaiuntaa.
Tämä ei tarkoita, että bassorummun pitäisi olla täysin kuiva. Siinä on silti oltava riittävästi runkoa kuulostaakseen rummulta eikä pelkästään nuijan iskulta.
Coated- vai clear-bassorummun kalvo?
Clear-kalvoihin yhdistetään usein selkeä ja suora attack, kun taas coated-rakenteet voivat tuntua hieman pyöreämmiltä.
Bassorummussa valintaa tulisi kuitenkin tarkastella yhdessä kerrosten, paksuuden, vaimennuksen ja virityksen kanssa. Pelkkä pinta ei ratkaise rummun lopullista soundia.
Bassorummun kalvo ja pedaalin vaste
Lyöntikalvon kireys vaikuttaa myös pedaalin tuntumaan. Kireämpi kalvo antaa yleensä nopeamman reboundin, kun taas löysempi kalvo voi tuntua pehmeämmältä ja mahdollistaa suuremman liikkeen kalvossa.
Siksi kalvoa ja rumpupedaalia tulisi tarkastella saman soittopinnan osina. Kalvon virityksen muutos tuntuu suoraan jalassa.
