Rummunkalvet – ääni, vaste ja rumpusetin hallinta
Rummunkalvoilla on ratkaiseva merkitys sekä rumpusetin ääneen että soittotuntumaan. Kalvon paksuus, kerrosten määrä, pinta ja viritys vaikuttavat atakkiin, sustainiin, yläsäveliin, dynamiikkaan ja siihen, kuinka nopeasti rumpu reagoi iskuihisi.
Tämä tarkoittaa myös sitä, että kalvon vaihtaminen voi muuttaa olemassa olevan setin luonnetta merkittävästi. Tomi voi muuttua avoimesta ja soivasta lyhyeksi ja fokusoituneeksi, virveli voi saada enemmän atakkia ja kontrollia, ja bassorumpu voi saada enemmän punchia ilman, että itse rumpua vaihdetaan.
SoundStoreXL-sivustolta löydät kalvoja setin eri osiin sekä kalvoja pundistussoittimiin. Tämä sivu toimii sisäänkäyntinä koko Rummunkalvet-valikoimaamme ja auttaa sinua löytämään tyypin, joka sopii rumpuusi ja haluamaasi soundiin.
Löydä Rummunkalvet rumputyypin mukaan
Ensimmäinen valinta on yksinkertaisesti se, minkä rummun päälle kalvo tulee. Setin eri rumpujen rakenne ja käyttötarkoitus nimittäin vaihtelevat.
Virvelikalvot
Virvelikalvot on pystyttävä reagoimaan sekä voimakkaisiin rimshot-iskuihin, tavallisiin iskuihin, ghost note -iskuihin että mahdollisesti brushes-soittoon. Pinnoitteella, paksuudella, kerrosten määrällä ja vaimennuksella on tässä suuri merkitys.
Avoin yksikerroksinen kalvo voi tarjota korkean herkkyyden ja paljon yläsäveliä, kun taas paksummat tai vaimennetut kalvot voivat tuottaa fokusoituneemman ja kontrolloidumman virvelisoundin.
Kalvon on luonnollisesti sovittava virvelin halkaisijaan.
Virvelin resonoiva kalvo
Virvelin alapuolella on erityinen virvelin resonoiva kalvo. Sitä kutsutaan myös snare side- tai pohjakalvoksi, ja se on huomattavasti ohuempi kuin tavallinen lyöntikalvo.
Resonoivan kalvon tehtävänä on muun muassa reagoida lyöntikalvon värähtelyihin ja aktivoida rummun alla oleva seidi. Siksi sillä on suuri merkitys virvelin herkkyydelle, snare-vasteelle ja artikulaatiolle.
Bassorummun kalvot
Bassorummun kalvot ovat saatavilla sekä lyöntikalvoina että etu-/resonanssikalvoina. Sustainin ja matalien taajuuksien hallinta on tässä erityisen tärkeää.
Joissakin lyöntikalvoissa on sisäänrakennettu vaimennus, kun taas toiset ovat avoimempia. Valinta vaikuttaa muun muassa siihen, saako bassorumpu lyhyen ja fokusoituneen punchin vai pidemmän ja resonoivamman sävyn.
Kalvon koon on sovittava tarkasti bassorummun kokoon.
Tomien kalvot
Tomien kalvot vaikuttavat suuresti siihen, kuinka avoimilta, syviltä tai kontrolloiduilta tomisi kuulostavat. Yksi- ja kaksikerroksisten sekä clear- ja coated-kalvojen erot ovat tässä erityisen selkeitä.
Voit käyttää samaa perustyyppistä kalvoa sekä tomeissa että lattiatomeissa, kunhan halkaisija sopii.
Pundistussoittimien kalvot
pundistussoittimien kalvoissa valikoima on vielä laajempi. Tarjolla on kalvoja muun muassa conga-rumpuihin, bongorumpuihin, djemberumpuihin ja timbaleihin, joiden rakenne ja mitat voivat poiketa huomattavasti tavallisesta rumpusetistä.
Jos soitat käsipundistussoittimia, tarkista siksi aina sekä soitintyyppi, halkaisija että käytettävä kiinnitystapa. Tutustu myös koko pundistussoittimien valikoimaamme.
Lyöntikalvo ja resonoiva kalvo – mikä ero niillä on?
Useimmissa akustisissa rummuissa on kalvo rungon molemmilla puolilla.
Lyöntikalvo on pinta, johon osut rumpukapulalla, vasaralla tai kädellä. Sillä on siksi suuri vaikutus atakkiin, soittotuntumaan ja kestävyyteen.
Resonoiva kalvo sijaitsee vastakkaisella puolella, ja rummun sisällä oleva ilma ja värähtelyt saavat sen liikkeeseen. Se vaikuttaa muun muassa sustainiin, sävyyn ja projisointiin.
Virvelissä resonoivalla kalvolla on lisäksi erityinen tehtävä, koska seidi sijaitsee suoraan sen alla.
Yksi- vai kaksikerroksiset Rummunkalvet?
Kerrosten määrä on yksi Rummunkalvet peruseroista. Alla olevista kokoelmista löydät muun muassa Remo-, Evans- ja Gretsch-kalvoja, joiden rakenteet palvelevat erilaisia soundi-ihanteita.
Yksikerroksiset Rummunkalvet
Yksikerroksinen kalvo on tyypillisesti luonteeltaan melko avoin, sen vaste on selkeä ja sustain pidempi. Se voi olla hyvä valinta, kun haluat dynamiikkaa ja annat rummun rungon sekä virityksen vaikuttaa soundiin voimakkaasti.
Yksikerroksiset kalvot yhdistetään usein jazziin, funkiin, akustiseen musiikkiin ja studiokäyttöön, mutta niitä käytetään käytännössä monissa genreissä.
Kaksikerroksiset Rummunkalvet
Kaksikerroksiset kalvot koostuvat kahdesta kalvokerroksesta ja tuottavat tyypillisesti kontrolloidumman sävyn sekä paremman kestävyyden kovaa soittoa vastaan.
Siksi niitä käytetään usein rockissa, metallissa ja popissa sekä rumpaleilla, jotka haluavat tomeistaan tai virvelistään enemmän fokusta ja vähemmän sustainia.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kaksikerroksinen kalvo olisi automaattisesti ”rock-kalvo”. Kalvon valinta perustuu lopulta haluamaasi soundiin ja vasteeseen.
Coated- vai clear-kalvot?
Pinta vaikuttaa sekä tuntumaan että sointiin.
Coated-Rummunkalvet
Coated-kalvoissa on soittopinnan päällä pinnoite. Niihin yhdistetään usein hieman lämpimämpi ja pyöreämpi luonne, ja ne ovat hyödyllisiä myös virvelissä, jos soitat brushes-kapuloilla.
Clear-Rummunkalvet
Clear-kalvoissa ei ole pinnoitetta, ja ne tuottavat usein suoremman ja selkeämmän atakin. Ne ovat erittäin yleisiä tomeissa, ja niitä on saatavana sekä yksi- että kaksikerroksisina malleina.
Eroa ei pidä ymmärtää ”hyvänä tai huonona”. Kyse on kahdesta erilaisesta tavasta muotoilla rummun vastetta ja sointia.
Miten paksuus vaikuttaa Rummunkalvet ääneen?
Paksuus vaikuttaa sekä vasteeseen, sävyyn että kestävyyteen. Ohuempi kalvo reagoi helposti pieniin iskuihin ja voi tuottaa elävän ja avoimen luonteen, kun taas paksummat rakenteet kestävät yleensä kovempaa soittoa ja hallitsevat sustainia sekä yläsäveliä paremmin.
Tämä on erityisen olennaista virvelissä ja tomeissa, joissa erittäin dynaamisen soiton ja voimakkaiden iskujen välinen ero voi olla suuri.
Vaimennetut Rummunkalvet
Joissakin Rummunkalvet-kalvoissa on sisäänrakennettu vaimennus renkaiden tai muiden rakenteiden muodossa. Tarkoituksena on hallita ei-toivottuja yläsäveliä ja lyhentää sustainia ilman, että kalvon päälle tarvitsee asettaa ulkoista vaimennusta.
Tämä on erityisen tavallista bassorummun kalvoissa, mutta vaimennettuja kalvoja on myös virveli- ja tomikäyttöön.
Vaimennettu kalvo voi olla käytännöllinen live- ja studiokäytössä, jossa kontrolloitu perussoundi helpottaa rummun käsittelyä.
Avoin vai kontrolloitu rumpusoundi?
Yksi parhaista kysymyksistä ennen kalvon vaihtamista on, haluatko enemmän vai vähemmän resonanssia.
Jos haluat elävän rummun ja pidemmän sustainin, melko avoin kalvo on usein hyvä valinta. Jos haluat lyhyemmän sävyn ja selkeän atakin, paksumpi tai enemmän vaimennettu kalvo voi olla parempi.
Tämä koskee erityisesti akustisia rumpuja, joissa kalvo ja viritys määrittävät suurelta osin soittimen todellisen soundin ennen kuin mikrofonit, EQ tai muu käsittely tulevat kuvaan.
Rummunkalvet rockiin ja metalliin
Monet rumpalit valitsevat kovaan soittoon kaksikerroksiset kalvot tomeihin ja kontrolloidun ratkaisun bassorumpuun. Tämä tarjoaa hyvän kestävyyden ja helpottaa soundin pitämistä fokusoituna korkealla äänenvoimakkuudella.
Virvelissä paksumpi kalvo voi olla hyödyllinen, jos soitat paljon voimakkaita backbeat-iskuja ja rimshot-iskuja.
Rummunkalvet jazziin ja dynaamiseen soittoon
Jos dynamiikka, kevyt vaste ja avoin sävy ovat etusijalla, yksikerroksiset ja coated-kalvot ovat suosittuja valintoja.
Tämä voi olla erityisen kiinnostavaa pienemmissä rumpuseteissä, joissa tomien ja bassorummun halutaan soivan pidempään ja virvelin reagoivan selkeästi erittäin kevyisiin iskuihin ja brushes-kapuloihin.
Rummunkalvet studioon
Studiossa ei ole olemassa yhtä oikeaa Rummunkalvet-tyyppiä. Jotkin tuotannot vaativat avoimen ja resonoivan rumpusoundin, kun taas toiset toimivat parhaiten lyhyillä ja kontrolloiduilla rummuilla.
Tärkeintä on, että kalvot ovat hyvässä kunnossa ja ne voidaan virittää vakaasti. Kulunut kalvo, jonka jännitys on epätasainen, on vaikeampi hallita mikrofoneilla ja jälkikäsittelyllä.
