Pundistussoittimien kalvot – vaihtokalvot congaan, bongoon, djembeen ja pundistussoittimiin
Pundistussoittimen kalvolla on suuri merkitys sointiin, attackiin, vasteeseen ja soittotuntumaan. Uusi kalvo voi siksi muuttaa merkittävästi kaikkea congan ja bongon kalvoista djembeen, timbaleihin ja brasilialaisiin pundistussoittimiin.
Täältä löydät vaihtokalvoja ja percussion heads -kalvoja useisiin eri soittimiin. Valikoimaan kuuluu muun muassa ratkaisuja merkeiltä Latin Percussion, Toca, GEWA ja Mano Percussion.
Jos etsit kalvoja tavallisiin rumpuihin, kuten virveliin, tomeihin tai bassorumpuun, löydät ne sen sijaan kohdasta rumpukalvot. Koko käsipundistussoittimien ja rytmisoittimien alue löytyy kohdasta pundistussoittimet.
Mikä pundistussoittimen kalvo minun kannattaa valita?
Tärkeintä on ensin tunnistaa tarkka soitin ja koko, johon kalvon tulee sopia. Pundistussoittimissa pelkkä halkaisija ei aina riitä, sillä myös reuna, kaulus, viritysjärjestelmä ja soitinsarja voivat vaikuttaa.
11" kalvo ei siksi automaattisesti ole yhteensopiva kaikkien 11" congarumpujen kanssa. Monet vaihtokalvot on valmistettu tiettyjä malleja tai tietyntyyppisiä vanteita varten.
Tarkista siksi aina:
- soittimen tyyppi
- halkaisija ja ilmoitettu koko
- merkki ja malli
- vanteen tai reunan tyyppi
- onko kalvo tarkoitettu mekaaniseen vai köysiviritykseen
- materiaali ja haluttu sointiluonne
Congarumpujen kalvot
Conga asettaa suuria vaatimuksia sekä kalvon vasteelle että kestävyydelle. Käsillä lyötäessä on saatava aikaan sekä täyteläisiä avoimia ääniä, selkeitä slapeja että hallittuja vaimennettuja iskuja.
Valikoimassa on erikokoisia ja -rakenteisia congarumpujen kalvoja muun muassa merkeiltä Latin Percussion ja Toca. Valikoimaan kuuluu kalvoja muun muassa quinto-, conga-, tumba-, super tumba- ja requinto-kokoihin ja -versioihin.
Congarummun kalvoa valittaessa on erityisen tärkeää tarkistaa yhteensopivuus kyseisen vannetyypin kanssa. Esimerkiksi Latin Percussion käyttää useita erilaisia järjestelmiä ja sarjoja, joten kaksi lähes saman halkaisijan kalvoa eivät välttämättä ole keskenään vaihdettavissa.
Bongorumpujen kalvot
Bongot koostuvat pienemmästä macho-rummusta ja suuremmasta hembra-rummusta. Rummuilla on eri halkaisijat, joten ne vaativat erilaiset kalvot.
Hyvän bongokalvon tulee reagoida nopeasti sormiin ja kämmeniin sekä kestää samalla suhteellisen korkea jännitys. Valikoimassa on sekä perinteisiä kalvoja että synteettisiä vaihtoehtoja muun muassa Latin Percussionin ja Tocan eri sarjoihin.
Kalvoa vaihdettaessa kannattaa tarkistaa sekä koko että se, mille bongosarjalle kalvo on kehitetty.
Djembe-kalvot
djembestä tulee saada sekä syvä bassoääni että voimakkaat tone- ja slap-äänet. Kalvon jännityksellä, materiaalilla ja paksuudella on siksi suuri merkitys soittimen kokonaisdynamiikkaan.
Valikoimassa on muun muassa GEWA Liberty Series -kalvojärjestelmiä sekä köysivirityksellä että mekaanisella virityksellä varustettuihin djembeihin. Oikean version valitseminen on tärkeää, koska kalvon ympärillä oleva rakenne on erilainen.
Timbale-kalvot
Timbaleissa käytetään suhteellisen kireitä kalvoja, joiden tulee tuottaa nopea ja napakka attack. Niitä käytetään usein latinomusiikissa, salsassa, funkissa ja moderneissa pundistussoitinkokoonpanoissa, joissa rumpujen tulee erottua selkeästi muusta soitinnuksesta.
Latin Percussion on valikoimassa vahvasti edustettuna useankokoisilla timbale-kalvoilla, muun muassa Aspire-, Matador- ja Professional-sarjoihin.
Timbale-kalvoa valittaessa tulee tarkistaa sekä halkaisija että kyseinen rumpumalli.
Batá-rumpujen kalvot
Batá-rummuilla on erilainen rakenne kuin perinteisillä conga- ja bongorummuilla, ja niissä käytetään tiettyihin rumpuihin ja päihin tarkoitettuja kalvoja.
Valikoimaan kuuluu Latin Percussionin ja Tocan batá-kalvoja muun muassa Iya-, Itolele- ja Onconcolo-rumpuihin. Mallin yhteensopivuus on tässä erityisen tärkeää, joten valitse kalvo valmistajan ilmoituksen perusteella äläkä pelkän halkaisijan mukaan.
Brasilialaisten pundistussoittimien kalvot
Valikoimaan kuuluu myös vaihtokalvoja useisiin brasilialaisiin pundistussoittimiin. Näitä ovat muun muassa surdo, pandeiro, repinique, caixa, cuica, tamborim, rebolo ja tantan.
Eri soittimet asettavat kalvolle hyvin erilaisia vaatimuksia. Suuren surdo-kalvon tulee esimerkiksi siirtää paljon ilmaa ja tuottaa voimakas basso, kun taas tamborimin tulee reagoida nopeasti ja tarkasti.
Tämä korostaa sitä, miksi pundistussoittimen kalvo tulisi valita kyseisen soittimen eikä pelkän halkaisijan perusteella.
Luonnonmateriaali- vai synteettinen pundistussoittimen kalvo?
Luonnonmateriaalikalvot
Luonnonmateriaalikalvot valmistetaan tyypillisesti esimerkiksi vuohen nahasta tai muusta eläinnahasta. Materiaalia käytetään perinteisesti monissa käsipundistussoittimissa, ja se voi tarjota elävän, orgaanisen ja moniulotteisen vasteen.
Luonnonmateriaalit reagoivat samalla lämpötilaan ja ilmankosteuteen. Jännitys voi siksi muuttua enemmän esimerkiksi kuivan harjoitustilan ja kostean ulkolavan välillä.
Synteettiset kalvot
Synteettiset kalvot ja kuitupohjaiset rakenteet on kehitetty tarjoamaan tasaisempi vaste ja parempi vakaus vaihtelevissa olosuhteissa.
Aktiiviseen valikoimaan kuuluu muun muassa Fiberskyn-, Fiberskin- ja muita synteettisiä ratkaisuja erilaisiin pundistussoittimiin.
Ne voivat olla käytännöllisiä kiertueilla, opetuksessa ja livekäytössä, joissa soittimia siirretään eri lämpötilojen ja ilmankosteuksien välillä.
Mitä kalvon paksuus merkitsee?
Paksuus vaikuttaa sekä vasteeseen, sointiin että kestävyyteen. Suhteellisen ohut kalvo reagoi nopeasti ja voi tuottaa voimakkaan attackin, kun taas paksumpi rakenne kestää usein suurempaa kuormitusta ja antaa soinnille erilaisen painon.
Käsipundistussoittimissa kyse ei kuitenkaan ole vain paksuudesta. Materiaalilla, jännityksellä, halkaisijalla, reunalla ja soittimen omalla rakenteella on vähintään yhtä suuri merkitys.
Mistä tiedän, että pundistussoittimen kalvo on vaihdettava?
Pundistussoittimen kalvon ei välttämättä tarvitse olla revennyt, jotta se olisi valmis vaihdettavaksi. Ajan myötä materiaali voi menettää kimmoisuuttaan ja sen virittäminen voi vaikeutua.
Tyypillisiä merkkejä ovat muodonmuutokset, halkeamat, erittäin epätasainen jännitys, huono vaste tai se, ettei soitinta enää voi virittää haluttuun sävelkorkeuteen.
Luonnonmateriaalikalvoissa ilmasto ja vuosien käyttö voivat myös muuttaa materiaalin ominaisuuksia vähitellen.
Näin mittaat pundistussoittimen kalvon
Valmistajan ilmoittama koko on yleensä paras lähtökohta. Jos sinulla on olemassa oleva kalvo, jossa on mallinumero, sitä kannattaa usein käyttää suoran korvaavan kalvon löytämiseen.
Jos mittaat itse, huomioi, etteivät pundistussoittimet aina noudata samaa standardoitua kokologiikkaa kuin tavalliset rummut.
Siksi mittausta tulisi käyttää yhdessä soittimen merkin, mallin ja mahdollisen varaosanumeron kanssa.
Voinko asentaa toisen merkkisen kalvon?
Joissakin pundistussoittimissa voidaan käyttää muiden valmistajien yhteensopivia kalvoja, mutta yhteensopivuutta ei pidä olettaa pelkän halkaisijan perusteella.
Erityisesti conga- ja bongorummuissa vanteet, kaulukset ja rungon mitat voivat vaihdella sarjojen välillä. Jos valmistaja ilmoittaa tietyt yhteensopivat mallit, se on turvallisin viite.
Pundistussoittimen kalvon virittäminen
Uutta kalvoa asennettaessa jännitys tulee jakaa asteittain ja tasaisesti soittimen ympärille. Jos yhtä viritysruuvia kiristetään huomattavasti enemmän kuin muita, kalvo voi asettua vinoon ja reagoida epätasaisesti.
Työskentele siksi vähän kerrallaan rummun ympäri ja tarkista jatkuvasti sekä jännitys että sävel.
Köysivirityksellä varustetuissa soittimissa, kuten joissakin djembissä, prosessi tapahtuu luonnollisesti eri tavalla kuin mekaanisesti viritetyissä conga-, bongo- ja timbale-rummuissa.
